I miss my little "monkeys"!

Sain juuri kirjoitettua 1,5 sivun teksin joka käsitteli eettisyyttä. Kuulostaa helpolta, mutta Kantin ikivanhat filosofiset luritukset ei ole mitään maailman helpointa luettavaa. Pää ihan tukossa flunssasta johtuen ja noin neljä tuntia viimeyönä nukkuneena en tunne olevani mikään maailman isoin filosofi. Eiköhän eettisyysopit ole muutenkin muuttuneet hieman tässä muutaman sadan vuoden(?) sisällä...

Koulussa oli aika ankeeta olla kipeenä ja etenkin kun ilma oli sumuinen ja sateinen koko päivän. En voinu olla poissakaan kun tänään otettiin kuvat ja tehtiin opiskelijakortit. Kuvaustausta oli ilmeisti tarkoitettu aika paljon mua tummempitukkaisille- ja hipiäisille ihmisille; mun tukan ja taustan rajaa ei lähes erota :D Hassua on ollu viime aikoina huomata että hirveän monet parit on naimisissa. Suurin osa on paljon nuorempia kuin minä.Vissiin hieman erilainen kulttuuri täällä kuitenkin, vaikka samankaltasuuksiakin löytyy.

Tänään päätettiin Kallen ja uuden kaverin, Marcin kanssa että viikonloppuna yritetään saada vaihtariporukka kasaan. Ei olla nähty kuin yksi meidän lisäksi. Jostain syystä ei kukaan muu päässyt orientaatioon meidän lisäksi. Onneksi on kuitenkin kaikkien sähköpostiosoitteet, ja mietittiin et mikäs sen kivempaa olis kuin mennä porukalla syömään ja pitämään hauskaa. Katsotaan että kuinka moni uskaltautuu tulemaan meidän mukaan :) Jos ei saada muita mukaan mennään kolmistaan.

Flunssa alkaa hieman helpottaa (kiitos Emmin ehdottaman inkiväärin ansiosta), mutta hirveä kisu( ja ihmis-) ikävä iski taas, etenkin tämän videon jälkeen:

  Varmaan joku ihmettelee miten mulla voi olla niin ikävä mun kahta kehräävää karvapalleroa... Mutta kyllä sitä 5-6 vuodessa ehtii kiintymään eläimiin, etenkin kun ne tulee joka yö nukkumaan viereen. Joka kerta kun on surullinen tai särkyinen olo niin toinen kissoista tulee heti kiehnäämään viereen. Onneksi en ole täällä yksinäni, sitten vasta ikävä oliskin, sekä kissoja että ihmisiä :) <3